Epilepsia / kouristelu
Epilepsiakohtaukset ovat aivojen sähköisen toiminnan hetkellisiä häiriöitä. Yksittäisen epileptisen kohtauksen voi saada kuka tahansa. Epileptisen kohtauksen jälkeen on hyvä hakeutua tutkimuksiin. Jos kohtaus kestää yli 5 minuuttia tai kyseessä on tiheästi toistuva epileptinen kohtaus, soita hätänumeroon 112.
Epilepsiadiagnoosin jälkeen aloitetaan heti epilepsialääkitys. Vaikka yksittäisiä epileptisiä kohtauksia elämänsä aikana saa noin 8-10%, saa epilepsiadiagnoosin vain noin 1% suomalaisista.
Eplieptinen kohtaus voi johtaa tajuttomuus-kouristuskohtaukseen, jonka aikana ihminen menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen raajansa ja vartalonsa kouristelevat. Tajuttomuus-kouristuskohtaus saattaa näyttää etenkin lapsen silmissä hyvin hurjalta ja pelottavalta. Epileptinen kohtaus voi ilmetä myös lievempinä aistioireina tai tajunnanhämärtymisenä. Tajunnanhämärtymiskohtauksen aikana henkilö ei ole täysin tietoinen ympäristöstään ja häneen on vaikea saada kontaktia. Epileptisen kohtauksen kesto on yleensä noin 1-2 minuuttia. Jos kohtauksen kesto on yli 5 minuuttia, puhutaan pitkittyneestä kohtauksesta.
Yksittäinen epileptinen kohtaus voi laueta jonkin ulkoisen ärsykkeen, kuten kuumeen, stressin tai liiallisen valvomisen takia. Esimerkiksi vilkkuvat valot saattavat aiheuttaa epilepsiakohtauksen (tai migreenikohtauksen), koulussa olisikin hyvä välttää vilkkuvia valoja. Epilepsia luokitellaan sairaudeksi silloin, kun henkilöllä on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia.
Tajuttomuus-kouristuskohtaukset tulevat ilman ennakkovaroitusta. Kohtauksen aikana henkilö menettää hetkellisesti tajuntansa ja ruumiintoimintojensa hallinnan. Kohtaus kestää yleensä vain muutaman minuutin, jonka jälkeen herätessään henkilö on sekava. Jälkiväsymys kohtauksen jälkeen saattaa kestää pitkään.
Paikallisalkuisiin epilepsiakohtauksiin saattaa liittyä alkuoireita, kuten yksittäisen raajan tai raajaparin jäykistyminen tai nykiminen, puheen pysähtyminen ja hajuharhat. Alkuoireiden jälkeen tajunta voi hämärtyä, eikä henkilö pysty reagoimaan ulkoisiin ärsykkeisiin. Kohtauksiin voi liittyä raajojen nykimistä ja tahdosta riippumatonta toimintaa. Paikallisalkuinen epilepsiakohtaus voi kehittyä tajunnanhämärtymiskohtauksesta myös tajuttomuus-kouristuskohtaukseksi.
Tajuttomuus-kouristuskohtauksen ensiapu:
- Pysy rauhallisena, älä yritä estää kouristusliikkeitä.
- Huolehdi, ettei henkilö kohtauksen aikana kolhi päätään (pehmuste pään alle) tai muuten vahingoita itseään.
- Älä laita suuhun mitään, se vaikeuttaa hengitystä.
- Käännä henkilö kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät. Näin pidät hengitystiet avoinna ja mahdolliset eritteet pääsevät valumaan suusta ulos.
- Varmista, että henkilö pystyy hengittämään esteettä ja ilmavirta tuntuu.
- Soita hätänumeroon 112, jos kohtaus kestää yli 5 minuuttia tai kohtaus uusiutuu ennen edellisestä kohtauksesta toipumista.
- Soita hätänumeroon myös, jos et tiedä onko henkilöllä epilepsia tai hän hengittää huonosti, ei toivu tai on loukannut kohtauksen aikana.
- Varmista, ettei henkilö loukannut itseään ja on toipunut kunnolla, vastaa kysymyksiin ja tietää mihin on menossa.
Tajunnanhämärtymiskohtauksen ensiapu:
- Pysy rauhallisena. Pysyttele kohtauksen saaneen henkilön lähettyvillä ja yritä tarvittaessa rauhallisesti ohjata häntä siten, ettei hän vahingoita itseään.
- Älä yritä estää henkilön liikkumista.
- Anna kohtauksen mennä ohi itsestään. Mikäli kohtaus ei mene ohi viidessä minuutissa, soita hätänumeroon 112.
- Varmista, että henkilö on kunnolla toipunut, vastaa kysymyksiin ja tietää mihin on menossa.
- Soita hätänumeroon 112, jos henkilö ei toivu tai on loukkaantunut kohtauksen aikana.
Etenkin epilepsialiiton sivuilta löytyy hyviä materiaaleja ja videoita epilepsiasta puhumiseen lasten kanssa.
Lähteet:
https://www.epilepsia.fi/tietoa-epilepsiasta/lapset/
https://www.epilepsia.fi/tietoa-epilepsiasta/ensiapu/ -> myös epilepsian ensiaputesti
https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/epilepsia
https://www.aivosaatio.fi/diagnoosi/epilepsia/